keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

15. cha cha

t tämä

   
Cha cha on mukavan letkeä tanssi. Tätä soitetaan lavoilla useitakin kertoja illassa, tosin määrä riippuu orkesterista. Vielä (10-)15 vuotta sitten aniharva pari tanssi cha chata, mutta nyt se on ihan yleinen osaamistanssi. Ja tietenkin tyylejä on yhtä monia kuin on tanssijoitakin. Mutta yhtä kaikki, kaikki tanssijat siitä nauttivat. Kilpatanssi-cha cha on aikalailla erilaista kehon hallinnan suhteen, ne ken sitä harrastavat tanssivat cha chan siten, mutta se ei ehkä ole cha chan perimmäinen tarkoitus lavoilla.
 
Cha cha on rytmillisesti uusin latinalaistanssi. Se on alkuperältään kuubalainen populaaritanssi. Musiikin kehitti säveltäjä Enrique Jorrín danzón-mambon pohjalta. Tanssin alkuperäinen nimi oli cha-cha-chá, paino viimeisellä tavulla. Jorrín keksi nimen kuunnellessaan tanssijoiden jaloista lähtevää ääntä. Kun ihmiset tanssivat ulkoilma ravintoloissa chachaata ja hiekan murusten jäädessä kenkien ja lattian väliin niistä lähti ääni cha-cha-cha.
   


Tässä 2 eri tyyliä tanssia cha chata: lava- ja kilpa-cha cha. 
Jokainen arvatkoon, kumpi on kumpaa :) 


Alkuaikoina parit järjestäytyivät jonoksi ja myöhemmin ympyräksi. Eurooppalaiset tanssinopettajat kehittivät cha chata täkäläiseen kulttuuriin sopivaksi 1950-luvun lopulla. Tanssia kutsutaan joissakin lähteissä myös triple-mamboksi.

Cha-cha on kilpatanssi ja se lasketaan kuuluvaksi latinalaistansseihin. Viime vuosina se on kasvattanut suosiotaan myös lavatanssina.

Cha cha on yleisimpiä lavoilla tanssittavia lattareita. Cha-chassa tehdään runsaasti jivestä tuttuja “kädenalituskuvioita”, mutta perusaskel on hyvin erilainen. Sen rytmi on muihin lattareihin verrattuna hiukan haasteellisempi, mutta askeleet ovat melko helpot. Cha Cha kuuluu tanssilavojen orkestereiden ohjelmistoon jo lähes takuuvarmasti.

Tempoksi määritellään eri lähteissä 30-34 tahtia/min.
Lähteet mukaellen Wikipedia, tansinet ja google
   

   

Videolinkkejä:
lapsipari:
http://www.youtube.com/watch?v=lU2d_TAbhvo

Perusteellista saksalaista oppia:
Get the dance - Cha Cha
http://www.youtube.com/watch?v=dMbEOiHYCRY

Vuoden 1967 saksalaisopetusta, mainio ja tehokasta:
Tanzen mit dem Ehepaar Fern - Cha-Cha-Cha 1967
http://www.youtube.com/watch?v=z0T6-cL5TZE

   

 

 

maanantai 28. maaliskuuta 2011

14. argentiinalainen tango 2/2



Argentiinalaisessa tangossa on useita tyylisuuntia. Erot tyylien välillä ovat liukuvia, ja tanssijat itse saattavat käyttää tyylistään eri nimeä kuin sivustakatsojat. Tyylisuunnat ovat yhteydessä sosiaaliseen ympäristöön, jossa tanssia harrastetaan.

         ♪ 
 
Tango de salon liitetään tanssisalonkeihin, joissa tavoitellaan arvokkuutta paitsi tanssissa myös pukeutumisessa.
Tango milonguero on sosiaalisesti vapaamuotoisempi tyyli, jota nimitetään myös kahvilatangoksi.
Orillero on peräisin köyhiltä alueilta ja ilmeeltään vähemmän muodollista ja iloisempaa kuin edelliset.
Canyengue on rekonstruktio tangosta sellaisena kuin sitä oletetaan tanssitun 1920- ja 1930-luvuilla.
Tango nuevo pyrkii tietoisesti parantelemaan kansanomaista tanssitapaa analysoimalla tanssin rakennetta ja lisäämällä kuvioita, joita kukaan ei ole aikaisemmin älynnyt käyttää.
Fantasia on näytöksiä varten kehitetty show-tango, jossa liikkeet tehdään usein ylikorostuneina ja jossa tangoon yhdistetään seuratanssille vieraita aineksia mm. baletista. 
Lähteet Wikipedia,Tanssi.net ja Google.
 
Pavin tangokisat.
 

Tanssin kotiseudulla naiset näyttäisivät pitävän erittäin alhaalla kaverista kiinni. Meille aikanaan opetettiin, että käsi olisi ylhäällä liki miehen niskassa, 
ja niinhän se näyttäisi olevan edelleenkin Pavin videossa.. 
Mutta nämä taitaa olla niitä keskenään pieniä eroavaisuuksia, joita argentiinalaisessa tangossa on paljon. 



         ♪ 

Löysin yllättäen niin selviä ja kivoja ns. opetusvideoita, että oli pakko laittaa linkkejä niihin, ei nyt sentäs kaikkiin... :) Ne lessonit, eli oppitunnit, niin ei ne ole sellaisia varsinaisia opettavaisia, vaan niissä tanssitaan. Muutamassa puhuvat ensin, mutta kun antaa puhua, niin lopettavat..

Oppeja:
http://www.youtube.com/watch?v=cuIw0WKXE5A 
http://www.youtube.com/watch?v=_nB8gC0bM_A
http://www.youtube.com/watch?v=Q8LzGqvvMe0
http://www.youtube.com/watch?v=fzDqEGHItnE
http://www.youtube.com/watch?v=w-9pRISB1Ss
http://www.youtube.com/watch?v=K1g0ZNlm0gI
http://www.youtube.com/watch?v=VFQmZV2g7Jk
http://www.youtube.com/watch?v=G6NsCkxVdpk

Tango tutorial for lady steps- Broken Back Ocho
Tango tutorial for lady steps- Rulo
Tango tutorial for lady steps- Walking forward
Tango tutorial for lady steps- Forward Ocho


Askelnäyttöjä, a n. 30 s.
http://www.youtube.com/watch?v=lJhPKksKsZA 
http://www.youtube.com/watch?v=JA5eFLdso3c
http://www.youtube.com/watch?v=BVQYUmJUObA

Eräs argentiinalaistanssin sivusto: http://www.amigosdeltango.fi/

         ♪ 

lue vielä argentiinalainen tango 1/2


 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

14. argentiinalainen tango 1/2



Vuosia, vuosia sitten kävin vuoden verran tunneilla (mutta sitten kilpatanssi vei enmmän ajan), vuodessa ehti saada tuntuman tähän ihanaan tanssiin. Sanotaan, että nainen oppii vuodessa parissa (seuraamaan), mutta mieheltä se vie 6-8 vuotta. Tiedä sitten. Mutta tämä tangolaji on miehen laji, hän määrää ja nainen kuuntelee ja tottelee, eikä me naiset saada mitenkään korjata tai muuttaa mitään, mitä mies on päättänyt teettää. Jotkut kuviot on sentäs meidän naisten, jolloin miehen on odotettava, kunnes olemme "valmiit" luovuttamaan liikkeen taas miehelle.

         ♪  ♫ 
 
Tangon alkuvaiheita ei kunnolla tunneta, mutta sen katsotaan kehittyneen Buenos Airesissa joskus 1800-luvun loppupuolella. Sen juuria on etsitty useista eri tansseista, useimmin mainitaan milonga ja habanera. Tango oli aluksi halveksittu slummien tanssi, mutta 1900-luvun vaihteessa se levisi myös ylempiin yhteiskuntakerroksiin ja heidän mukanaan ulkomaille. Se on kokenut voimakkaan kehityksen myös 2000-luvulla. Nykyisin argentiinalaista tangoa harrastetaan ympäri maailmaa, ja kaikissa Euroopan suurissa kaupungeissa on paljon harrastusmahdollisuuksia.

Argentiinalainen tango perustuu osittain erityyppisiin liike-elementteihin kuin tyypilliset eurooppalaiset tanssit. Euroopassa useimmissa tansseissa voidaan erottaa selvät kuviot, joita tanssissa yhdistellään joko vapaasti tai tiettyjen sääntöjen mukaan. Argentiinalaisessa tangossa kuviot eivät ole niin selvästi määriteltyjä. Yhden tulkinnan mukaan argentiinalaisessa tangossa ei oikeastaan ole kuviota ollenkaan, on vain eri suuntaan otettuja yksittäisiä askelia.

Toisen tulkinnan mukaan kuvioita on suunnattoman paljon, kun jokainen erilainen askelsarja lasketaan omaksi kuviokseen. Näiden välille sijoittuvan tulkinnan mukaan tanssi koostuu löyhästi määritellyistä 1-3 askeleen minikuvioista, joissa on melko paljon tilaa muuntelulle. Mikään näistä tulkinnoista ei sinänsä ole oikea eikä väärä, ne ovat vain erilaisia tapoja hahmottaa tanssia. Tanssin oppimisessa jokin tulkinta saattaa kuitenkin olla toista tuloksellisempi.
Lähteet mukaellen Wikipedia,Tanssi.net ja Google.


         ♪ 

Ja tässä muutama hauska video katutanssista, tanssivat kaduilla siellä kaukana ! (turisteille..?)
Katutansseja:
http://www.youtube.com/watch?v=Zw6j4akzwY8
http://www.youtube.com/watch?v=vF8thZgd_ZU
http://www.youtube.com/watch?v=DsCjKqE74ow
http://www.youtube.com/watch?v=b_EmXNu0w4w
Tanssiesitys:
http://www.youtube.com/watch?v=BbPZpbQzfW8

Sabrina & Ruben Veliz perform a tango, NY
CAPPUSSI and FLORES -Tango Comedy 

Argentine tango lesson - This is the way to dance tango
14 videota oppimiseen

         ♪ 

 Lue vielä argentiinalainen tango 2/2

perjantai 25. maaliskuuta 2011

13. swingpolkka


Kun katselee heitä, jotka tämän kunnolla osaavat, niin ihmettelee, 
kuinka eivät sekoa nopeissa potkuissaan ja askeleissaan :).
Mutta eihän tietenkään juutuubessa ole tästä juuri mitään videota.

         ♪ 

Aina silloin tällöin sitä bongaa erilaisen polkan. Kuten esim. tämä swingpolkka, jossa ei edetä juuri lainkaan. Mutta ei se kuitenkaan ole mikään uusi tanss, sama potku-osio esiintyy usein taitavien tanhuajien polkassa. Pienen pätkän erottaminen kanta-tanssista omaksi kokonaisuudeksi ja sitä kehittämällä saadaan helposti uusi tanssi, kuten nyt tämä swingpolkka. Mutta polkasta tässä on silti kysymys.

Swingpolkka vaatii aika lailla kuntoa, olen kuullut sanottavan, jopa sen katseleminenkin hengästyttää :). Tämän taitavat tosin sanovat, että swingpolkka on kevyempi tanssia kuin normaali polkka. Polkka yleensäkin vaatii hyvää kuntoa. Olisi ehkä vaivan arvoista opeteltavaa, tuo swingpolkka!

         ♪ 

Swingpolkka on polkkamusiikkiin tanssittava rock’n’swing -tanssi, eli polkan ja jiven risteytys. Askelikko muistuttaa kantapolkan (kansan-tanssi) askelikkoa ja on myös etäisesti sukua polkalle. Tanssissa on musiikkina polkka ja tanssina kuvioitu polkanaskel, paikallaan avo-
oteessa tanssittuna. Askel (potkuaskel) on potkaistava alas/eteen koska ei hypätä liikkuvaan ja etenevään yhteistanssiin.

Swingpolkkaan tehdään samantyylisiä kuvioita ja musiikintulkintaa kuin muihinkin rock’n’swing -tansseihin, mutta omintakeinen askelikko ja nopea musiikki tekevät swingpolkasta omanlaisensa myös kuvioiden suhteen.
Mukaeltu Wikipedia
 

19 sekuntia potkukurssia..:)

torstai 24. maaliskuuta 2011

12. (lava)polkka


Kun ei kunnon polkantanssia löydy, 
niin tämä säkkijärvi on peruspolkkaa parhaimmillaan, soitettunakin. 

         ♪   

Polkka, jota edelleenkin soitetaan ainakin Etelä-Suomen lavoilla ja tanssipaikoilla kerran illassa, on semmonen pakollinen juttu. Ja moni tätä hyppiikin. Mutta myös tuota “swingpolkkaa” polkan tahtiin.


Aikoinaan, jotain 15 v sitten, olin tunnin, pari polkkakurssilla, ja enpä ole niin nauranut tanssitreeneissä kuin silloin. Kun en millään saanut itseäni “ylös-hyppyyn”, ja entäs, kun piti parin kanssa suorittaa hypyt, pyörimiset ja etenemiset.. :). Polkka sai jäädä suosiolla pois repertuaaristani. Mutta olisi se varmaan ihan mielenkiintoista oppia... mutta...siihen tarvittaisiin yksityisopettaja ja pitkää pinnaa :), joten jääköön, onhan tässä nyt jo ikääkin, ja on muita hauskoja tansseja joita voi tanssia.

Polkan tahtiin on toisaalta kiva mennä buggaa tai fuskua. Mutta yleensä sitä on vaan, istuu ja katselee.


         ♪ 

Kansantansseistakin tuttu polkka on ehkä hikisin lavatanssi. Polkassa liikutaan usein vauhdikkaastikin lähes matalalennossa ja voimakkaasti pyörien.

Polkka on nopea tasa-jakoinen tanssi. Se on syntynyt 1830-luvulla itäisessä Böömissä nykyisen Tsekin alueelta. Tanssin alkuperäinen nimi pulka tarkoittaa lyhyttä/puolta askelta. 1850-luvulle tultaessa polkka oli levinnyt ympäri Euroopan ja myös Amerikan mantereelle. Suomeen polkka tuli tiettävästi ensiksi länsirannikolle 1840-luvulla. Suomalainen polkka on keskieurooppalaista polkkaa nopeampaa ja siinä on runsaasti variaatioita.


Tanssissa paino on pääosin päkiöiden varassa. Polvet pysyvät tanssissa melko suorina, nilkoista sen sijaan joustetaan voimakkaasti. Tahdissa on neljä iskua. Perusaskelikko alkaa tasahypyllä, sitä seuraa vuorotellen vasemman ja sitten oikean jalan askel ja ponnistus hyppyyn. Neljännellä iskulla ollaan ilmassa ja hyppy päättyy tasajalka-alastuloon seuraavalla ykkösiskulla. Tilassa liikkuminen tapahtuu siten, että jompikumpi kylki on menosuuntaa kohti. Parittain tanssittaessa tilassa liikutaan tavallisesti tanssisuuntaan eli vastapäivään.

Helppoa....?..  :) 

         ♪ 

Hieman perinteistä polkkaa kansantanssin merkeissä!
Rimpparemmi: Small is Beautiful



tiistai 22. maaliskuuta 2011

11. kilpajive (balroom)




Jive on myös kilpatanssi, joka lasketaan latinalaistanssien joukkoon, se hyväksyttiin kansainvälisiin arvokilpailuihin vasta vuonna 1976. Tällöin se aina tanssitaan kahdeksalla askeleella.

Jivestä yleisesti enempi Lavajive -osiossa.
Kilpajivessä kaikki liikkeet ovat napakoita ja askeleet ja jalanojennukset ynnä liikkeet ja vartalonkäyttö on tarkasti määritelty. Mutta kun nuo on sisäistänyt, ei tuo määrittely enää tunnu rajoittavalta. Kun katsoo lasten jiveä, on heidän tanssissa vielä sitä terävyyttä, mutta liikkeet on kaikki oikeaoppisia. Ja kilometrit ja ikälisät sitten muovaavat taiturin.



 

Lapset oppivat hurjan nopeasti tanssitaidon.


sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

010. Lavajive (social jive)




Jive kehittyi 1930-luvun loppupuolella suosituksi tulleesta lindy hopista, jota tanssittiin swing-musiikin tahtiin. Englantilaiset tanssinopettajat kehittivät kesytetymmän version tästä railakkaasta akrobatiaa käyttävästä tanssista ja uusi versio nimettiin jiveksi. Tanssin nimi tulee amerikkalaisesta slangisanasta, joka tarkoittaa “puhua palturia”.



Jive oli erityisesti nuorten tanssi, jota pitkään pidettiin provokatiivisena ja moraalittomana. Vanhemmat aikuiset eivät hyväksyneet tanssia lainkaan ja yrittivät kieltää sen julkisen tanssimisen. Jiven väitettiin häiritsevän muita tanssijoita, jotka liikkuivat vastapäivään tanssilattialla. Suomeen jive saapui 1945, ja se saavutti heti suuren suosion.

 

Jive on vauhdikasta ja sen liikkeet teräviä. Napakat potkut ja nopeat askellukset kuuluvat jiveen, mutta rock’n rollin korkeita nostoja ja heittoja siihen ei kuulu. Liikkeet lähtevät lantiosta ja polvien tulee pysyä lähellä toisiaan. Nainen pyörii jivessä paljon, tanssi on vauhdikasta ja erittäin energistä.


Tanssipari tanssii jiveä yleensä pienellä alueella, useimmiten tanssisalin keskialueella, tehden paikanvaihtokuvioita kädenalituksineen tai ilman kuten fuskussa. Tanssijoilla on myös ylös alas suuntautuva syke, joka on pientä ja yleensä tuplasti nopeampaa kuin perusfuskussa.

Perusmuodoltaan tanssi ja sen kuviot on tehty tanssittavaksi swing-pohjaiseen musiikkiin. Jive on fuskua teknisesti vaativampi mutta tanssi-kuvioinniltaan samankaltainen avoimen otteen tanssi. Tanssijat käyttävät jivestä yleensä joko kuuden tai kahdeksan askeleen versiota, viimeksi mainittu on myös ”vakioitu” tanssiurheilun jiveksi


Jiven askelkuvio vaatii etenkin nopeassa musiikissa melko nopeita jalkoja.
Eri lähteissä optimitempoksi määritellään 42–46 iskua/min. Lavatansseissa ja muussa vapaa-ajan tanssimisessa tanssia joudutaan hyvin usein tanssimaan hitaammallakin tempolla. Nopeampikin musiikki käy, mutta vaatii tanssijalta jo huomattavasti enemmän.
Lainaukset mukaellen Wikipedia, Tanssi.net, Google.


----------
----------
Tässä hauskannäköistä ja vauhdikasta “vanhanajan” swingjiveä:
Päivitetty helmikuussa 2014


torstai 17. maaliskuuta 2011

009. Fusku



Fusku, joka tunnetaan myös nimellä lava-jive tai Single-time Swing, on rento suomalainen, jivestä kehittynyt, foksin askelrytmityksellä tanssittava rock’n’swing -tanssi. Fuskua tanssitaan etupäässä nopeaan foksimusiikkiin. sekä swing-pohjaiseen musiikkiin.



Fusku onkin yleisin maamme lavoilla tanssittava ns. avoimen otteen tanssi, jossa pari tanssii enimmäkseen noin käsivarrenmitan etäisyydellä toisistaan. Tanssijat ”vaihtavat” paikkaa liikkuessaan pienehköllä alueella, yleensä keskilattialla. Fuskussa myös tanssijan keho liikkuu ylös/alas musiikin rytmissä ja polvet ja nilkat tekevät jokaisella askeleella joustoa.


Fuskun askelten yksinkertaisuudesta johtuen se soveltuu tanssittavaksi kenelle tahansa, ja jossa on silti riittävästi kuvioita ja mahdollisuuksia pitämään menon kiinnostavana taitavammillekin. Fusku on myös ns. kädenalitanssi, ja siinä käytetään samoja kuvioita kuin jivessä ja muissa rock’n’swing -tansseissa.


Opetusta, alkuosa on fuskua
= social jive = fusku

Fuskussa sananmukaisesti fuskataan, eli jiven vaihtoaskelta ei tehdä.
Fusku on jiven yksinkertaistettu versio, jiven kahdeksanaskelisesta perusaskelikosta jätetään pois neljä askelta. Niinpä fuskulla tanssitaan usein ne nopeat kappaleet, joilla tanssittaessa monimutkaisemmilla tanssityyleillä raja tulisi vastaan aikaa sitten. Kun fuskua voi tanssia mihin tahansa nelijakoiseen musiikkiin, niin lavoilla näkeekin usein ihmisten tanssivan myös nopeampia fokseja fuskuna tai buggina

Fuskua tanssitaan niin harrastuspohjalta kuin kilpatanssinakin. 



Musiikkina Fuskuun sopii foksi ja lähes mikä tahansa 4/4 osa tahtilajin musiikki, jossa ”rytmi-iskujen”/ sävelten painoarvo vuorottelee tempon ollessa 32-52 tpm.
Wikipedia
-----------
FUSKU SWING on fuskusta eräs versio, jossa askellusta on helpoitettu ennestään ja sopii myös hyvin fuskuun yhdistettynä.


.................
Hauska "vanhanaikainen"


-----------

Fuskun askeluvioita sanallisesti, katso sivu:

Joitakin fuskun kuvioiden nimiä (pätee kaikkiin kädenalitustansseihin)
- Perus
- Kädenali
- Lantionäpäytys
- Kädenali kainaloon
- Ulkokautta vierelle
- Hitaat kävelyt
- Paikanvaihto
- Rusetti
- Tuplat

Nopeata fuskua

musaa
Päivitetty tammikuussa 2014

tiistai 15. maaliskuuta 2011

008. Letkajenkka



Letkajenkka on sekä tanssi että musiikkityyli, ja lisäksi se on myös kappaleen nimi. Letkis-tanssi poikkeaa tavallisesta jenkasta sekä askeltensa että muodostelmansa puolesta. Se on jonossa tanssittava ryhmätanssi, jossa edetään jonossa kädet edessä olevan vyötäröllä tai olalla.

Letkajenkka eli Letkis kuuluu tanssina festivaalimarssien tai conga line -jonotanssien joukkoon. Samaan joukkoon kuuluu myös Letkajenkka-tanssin esikuva Bunny Hop


Bunny Hop -tanssin askelet saapuivat Suomeen ilmeisesti Yhdysvalloista palanneiden vahto-oppilaiden myötä. Tanssityyli kopioitiin Letkajenkkaan. Villitys oli kuumimmillaan 1963-1965. Se levisi myös maailmalle: se tunnetaan Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa, jossa se edelleen on suosittu ja laajalti osattu odori-tanssi.

Ensimmäisen letkajenkan sävelsi Erik Lindström, ja se kiipesi soittolistoille lokakuussa 1963. Sen nimi on Letkajenkka. Tunnetuimman kappaleen, nimeltään Letkis, on säveltänyt Rauno Lehtinen, 1963. Tämä kappale on levytetty vähintään satana eri versiona eri kielillä eri maissa. Myös tanssiaskelia on Lehtisen Letkikseen kuvattu monissa aikakauden elokuvissa, niin suomalaisissa kuin ulkomaisissakin.


Kappale nousi Hollannissa nimellä Let Kiss listaykköseksi 6 viikon ajaksi. Japanissa kappale nousi listaykköseksi Kuy Sakamoton laulamana. Suomessa kappale tuli suosituksi v. 1965 kun Katri Helena levytti sen. Neuvostoliitossa v. 1965 vappujuhlissa kappale esitettiin Punaisella torilla tuhatmiehisen soittajien ja tanssijoiden toimesta.

Kappaleen suosiosta kertoo se, että sitä soitettiin noin 60 kertaa päivässä radiossa ja levyjäkin myytiin miljoonia, ja että sen tekijäoikeustulot olivat yhteensä miljoonia (markkoja), mutta verotkin olivat miljoonia.


 


Päivitetty tammikuussa 2014

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Victor Fung - Anastasia Muravyova, Showdance Quickstep



Tanssi kuin kukaan ei katsoisi. Laula kuin kukaan ei kuuntelisi. 
Rakasta kuin et koskaan olisi haavoittunut
ja elämä olisi kuin Taivas Maan päällä  
Mark Twain

perjantai 11. maaliskuuta 2011

007. Jenkka



Jenkka on tanssisalia vastapäivään kiertävä helppo ja hauska seuratanssi. Yksinkertaisimmillaan jenkalle on tyypillistä musiikin mukaan tapahtuvat vuorottelut.

Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä.

Suomalainen sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Jenkan kaltaisia tansseja on tanssittu eri puolilla maailmaa ja myöhemmin siihen on syntynyt paikallisia muunnelmia.


Jenkasta on lukuisia muunnelmia, joista osa on tyypillisiä tietylle maanosalle ja osaa tanssitaan kaikkialla. Jenkkaa voidaan tanssia perinteisessä muodossaan parintanssina tai ryhmätanssina, jossa on koreografia.

Jenkka eli saksanpolkka tai tyyskä on tasajakoinen paritanssi. Jenkka on teräväiskuista, musiikki kertoo että kysymysessä on hyppytanssi eikä lattian pintaa seuraava liitelevä tanssi. Jenkkaa pidetään tyypillisenä suomalaiseen maatalouskulttuuriin kuuluvana tanssina polkan ohella;  jenkka on vauhdikas, polkkaa helpompi tanssi. Letkajenkan kaikki tuntevat, mutta  perinteisesti jenkassa hypitään ja pyöritään, ja onpa laivoilla nähty joskus tehtävän villejäkin kuvioita jenkan hurmiossa.

Monet kaihtavat jenkkaa sen rasittavuuden vuoksi, mutta tänä päivänä on myös kevyempiä variaatioita, ja jenkkaa voidaan lisäksi tanssia modernimpana versiona niin, että paritanssissa on vaikutteita swingtansseista, joissa tanssitaan myös yhden käden otteissa kuvioita, mm käden alitukset ym..
Tanssi.net ja wikipedia

Talontytön jenkka, Tauno Palo ja Masan Harmonikkaorkesteri (Dallapé) v.1939


Alla on  muutama askelkuvion opetus ja tosi lyhyt videopätkä.
Nämä sekä muuta askellusta löydät Tanssi.net  -sivulta



.
Päivitetty tammikuussa 2014

tiistai 8. maaliskuuta 2011

006. Hidas Valssi



Hidas valssi on rauhallisen keinuva tanssi. Hitaaseen valssiin ei kuulu pyöriminen samalla tavalla kuin perinteiseen valssiin. Tanssiurheilun perustansseja on hidas valssi, myös englantilaiseksi valssiksi kutsuttu. Alunperin saksalaiseen kosiotanssiin perustuva valssi on mainittu historiankirjoissa jo 1500-luvulla.


Hitaan valssin tyyli periytyy mm. 1800-luvun ranskalaisesta Balance-tanssista ja sen vaikutteita ammentaneesta amerikkalaisesta Bostonvalssista, jota tanssittiin Euroopassa 1900-luvun alussa. Bostonvalssit olivat tempoltaan alkuun nopeampia, mutta kehittyivät ajan myötä hitaammiksi. Englantilaiset tanssinopettajat ja tanssimuusikot muokkasivat tanssia omaan suuntaansa ja hidas valssi sai nykyisen muotonsa vuonna 1921 jolloin tanssija, tanssinopettaja ja orkesterinjohtaja Victor Silvester otti ensimmäisenä käyttöön vinottain tanssisuuntaan liikkuvan kuviosarjan.





Sama ilman musiikkia
Basic Waltz Demo (Timing) by Mirko & Alessia

------
Lavatanssi-HIDASTA VALSSIA
Hitaaseen valssimusiikkiin tanssitaan kahta erilaista tanssia. Toinen, jota useimmiten tarkoitetaan hitaasta valssista puhuttaessa, on ns. englantilainen hidas valssi, jonka perusaskel on eteen-sivulle-yhteen. Toinen versio on ns. amerikkalainen hidas valssi, jossa perusaskel on ohi-sivulle-paikalla (ns. sik-sak valssi). Molemmat ovat hyviä tansseja lavakäyttöön.

Kävelyvalssi puolestaan on lavatanssi, jossa kaikki askeleet kävellään linjaan. Tätä versiota nähdään jossain määrin suomalaisilla lavoilla, ja siihen voi soveltaa esim. tangosta tuttuja kävelykäännöksiä.

Fuusiovalssi on uusi tapa tanssia valssia: siinä yhdistetään vaikutteita muista tanssilajeista, ja pohjana on kuitenkin hitaan valssin tanssitaito sekä englantilaisesta että amerikkalaisesta hitaasta valssista.




Hidasvalssi 06.06.10
魏妙年老師_慢三步 05072011

Hitaan valssin tahtilaji on 3/4, eli yhdessä tahdissa on kolme iskua, joista ensimmäinen on voimakkaasti painotettu. Sopiva tempo on n. 30 - 32 tahtia minuutissa. Jos tahtia kiihdytetään vähänkin, tanssin luonne muuttuu olennaisesti.  Hitaan valssin kaukainen serkku Wienervalssi tanssitaan huomattavasti nopeampaan, 50 - 60 tahdin tempoon, joka on jo melkoista menoa.
wikipedia

Victor Fung & Anastasia Muravyeva Waltz WSSDF 2010
Luca & Loraine Baricchi 2009 Waltz
Waltz (Andrea & Erica, 2007-12-02)
Mirko&Alessia - WSS 2007 - Waltz
Jonathan Wilkins & Katusha Demidova - Waltz Show
--
Hitaan valssin askelkuvioita
Tanssi.net

oppeja
Waltz lesson ballroom dancing
Tanzkurs Langsamer Walzer
Tanzen mit dem Ehepaar Fern - Langsamer Walzer 1965

Päivitetty tammikuussa 2014


lauantai 5. maaliskuuta 2011

Beata & Max Kozhevnikov - WSSDF 2009 - Swing / Rumba



Lauantai-iltaan. !

 Tee tarpeeksi sitä
Mitä olet aina haaveillut tekeväsi
Niin pahalle mielelle ei jää sijaa.
Richard Bach 


torstai 3. maaliskuuta 2011

005. Foksi (suom.)


Foksin alkutaipaleelta.

Foksia soitetaan tanssimusiikkina keskimäärin eniten, onhan se tanssi, joka on kaikkien lavatanssien perustanssi. Suurin osa ihmisistä tanssii perusfoksilla läpi elämänsä. Jollei sitten tule hinku oppia enemmän ja monipuolisempaa... Ja tanssistakin saa enemmän nautintoa, kun foksin tanssii keinuen tai vauhdikkaasti, sama tuo, kunhan se tapahtuu rytmin mukaan.



Foxtrot eli fokstrotti (suomen kielessä foksi) on paritanssi, joka esiteltiin ensi kertaa Yhdysvalloissa vuonna 1914. Isoon-Britanniaan tanssi, jota kutsuttiin yleisnimellä jazz, tuli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja siitä tuli muotitanssi. Englantilaiset tanssinopettajat kehittivät ko. tanssirytmeihin soveltuvan helpon askelikon, joka on säilyttänyt asemansa suosittuna perustanssina läpi vuosikymmenten. Kuten kaikki nykyaikainen seuratanssi, foksi pohjautuu luonnolliseen kävelyyn, jonka askelten rytmiä mukaellaan halutulla tavalla.


Nykyisen Suomalaisen Foksin historia juontaa 1950 luvun tienoille kun silloiset tanssikoulut päättivät kehittää foxtrot-tanssista helpomman muodon maamme tanssipaikoille käytettäväksi. Tanssityyli onkin yleistynyt maassamme, ainoana maailmassa

Foksia tanssitaan suomalaisilla tanssilavoilla niin cha cha-, bossanova-, jive-, slovari-, trioli-, swing-, beat-, bolero- kuin tango-musiikkeihin, eli rytmi voi olla melkein mitä tahansa, kunhan se on parijakoista. Kappaleiden nopeus vaihtelee hyvin laajoissa rajoissa. Musiikkia tulkitaan esimerkiksi liikenopeudella, vartalonkäytöllä ja joustolla ("baunssi"). Foksista on tullut eräänlainen yleistanssi, perusaskel (hidas-hidas-nopea-nopea) on tanssiharrastuksen vasta-aloittaneelle varsinainen "selviytymis-paketti", jolla selviää lähes kaikesta tanssilavoilla soitettavasta musiikista.

Musiikki on 4/4 tahtilajin musiikkia väliltä alle 25 tpm - 50 tpm
(Mukaeltu Wikipedia ja Google)
(Sorry, en löytänyt suomalaisia foxi-videoita !)

Foksin perusaskel
Tanssiasento: suljettu tanssiasento
Askelten rytmitys: hidas - hidas - nopea - nopea  (hidas = kaksi 1/4-iskua, nopea = yksi 1/4 –isku)
Mies:
Kävely eteen, vasen jalka (hidas askel)
Kävely eteen, oikea jalka (hidas askel)
Kävely eteen, vasen jalka (nopea askel)
Askel yhtyeen, oikea jalka (nopea askel)
Nainen:
Kävely taakse, oikea jalka (hidas askel)
Kävely taakse, vasen jalka (hidas askel)
Kävely taakse, oikea jalka (nopea askel)
Askel yhteen, vasen jalka (nopea askel)
Foksin perusaskel animaationa (Suomen Tanssipalvelin)

Foxin askeleet, lue:  Tanssi.net

Katso nämä kaksi videota, ne on hyviä:

Suomi24 -keskustelua foxista
Päivitetty joulukuussa 2013
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...